Vapaata tahtoa ei kuulemma ole. Luin Robert Sapolskyn kirjan Määrätty, jossa neurotietelijä perusteli miksei hän usko vapaan tahdon olemassaoloon. En kuitenkaan uskonut Sapolskyn perusteluita, jotka tuntuivat pohjautuvan lähinnä hänen tuskalleen elämässä kehnosti pärjäävien puolesta, eikä niinkään tieteelliselle näytölle.
Siinä Sapolsky on oikeassa, että emme pysty jokaisella hetkellä toimimaan kuten olemme halunneet tai päättäneet toimia. Yksi dokaa vaikka eilen päätti lopettaa, toinen löytää yllättäen edestään tyhjän donitsipakkauksen vaikka piti vähentää herkkuja, ja kolmas ei saanut tänäänkään nostettua puhelinta vaikka piti. Vaikka asioiden tekeminen on vaikeaa, se ei tarkoita että se olisi mahdotonta.
Patricia Churchland määrittelee vapaan tahdon kirjassaan Neurofilosofia sillä, onko yksilö pakotettu toimimaan tietyllä tavalla. Pidän lähestymistavasta, koska se yhdistää erinomaisesti biologisen pakon vaikkapa juoda janoonsa, huomioi yksilölliset rajoitteet, mutta kuitenkin jättää tilaa operoida. Mikä parasta, ihminen voi opetella uusia tapoja, jolloin hän ei olekaan pakotettu toimimaan tietyllä tavalla!
Vapaan tahdon blogisarjassa pohdin kuinka voisi suuremman osan ajasta toimia kuten on päättänyt toimia. Siinä samalla opetellaan tapoja, joilla voi laajentaa oman vapaan toiminnan alueita, jolloin on entistä harvemmin pakotettu toimimaan tavalla, jota ei halua. Näkisin tavoitteena muokata toimintamallejaan sellaisiksi, että koet olevasi pakotettu toimimaan tavalla, joka on vapaan tahtosi mukaista!
Vapaaseen tahtoon vaikuttavat tekijät
Tekemisiimme vaikuttavat monet tekijät, osa lyhyellä ja osa pidemmällä aikavälillä. Joskus olemme niistä tietoisia, mutta usein emme. Joihinkin näistä voimme vaikuttaa, osaan paljon ja joihinkin hyvin vähän. Silti mikään näistä ei suoranaisesti pakota toimimaan tietyllä tavalla, vaan toimintamallista jonka kokee pakottavaksi, voi hankkiutua eroon ja korvata sen paremmalla tavalla toimia.
Käyn tässä osassa läpi tyypillisiä tekijöitä jotka vaikuttavat tekemiseemme, ja pohdin samalla kuinka niiden vaikutusta voi minimoida. Lista on pitkä, mutta tämä kannattaa kahlata läpi etsiessään tapoja tehdä omasta elämästä merkityksellisempää.
Vireystila
Vireystila vaikuttaa älyttömästi ajatusten kirkkauteen. Periaatteessa on todella helppoa laittaa asia kuntoon, sen kun nukkuu hyvin, syö terveellisestä ja liikkuu säännöllisesti. Helpommin sanottu kuin tehty.
- Liikunta on itselle lähtökohta hyvälle vireystilalle. Liikunta tuo aina hyvää mieltä, jonka vaikutus kestää n. 10-12 tuntia, sen takia liikunta aamulla on parempi kuin vasta illalla (sitä paitsi töiden jälkeen on kaiken lisäksi niin helppoa vain lysähtää sohvalle). Liikunnan jälkeen on helpompaa pitäytyä hyvällä polulla ja hoitaa asiat, jotka olet tänään päättänyt tehdä.
- Riittävä uni tulee luonnostaan kun liikkuu ja nousee joka aamu samaan aikaan. Herään itse joka aamu klo 5.55 ja jos se ei vaadi kelloa, tiedän yleisen tilanteen olevan hyvä. Jos uni ei meinaa tulla, toimiva käytäntö on mennä nukkumaan vasta kun väsyttää eikä katsoa kelloa. Viimeistään viikon lyhyiden unien jälkeen kroppa kyllä korjaa tilanteen, kunhan nouset joka aamu samaan aikaan.
Suosittelen kirjaa Nuku kuin luolamies asiasta kiinnostuneille, siitä opin että 6-7h (lähes) keskeytyksetöntä unta on parempi kuin 9h sängyssä pyörimistä (ja se riittää, aikuinen ei yleensä tarvitse 8h unta), ja lopetin stressaamisen. - Terveellisesti syöminen onnistuu ainakin itsellä helpoimmin, kun kaksi edellä mainittua ovat kunnossa. Biologia saa meidät edelleen haluamaan syödä etenkin makeaa ja rasvaista pahojen päivien varalle, vaikkei se tarpeen olisikaan. Mussuttelu on oma perisyntini, vinkit sen taklaamiseen saat myöhemmissä osissa.
Vireystilan ylläpito on kriittistä kaikelle muulle, joten suosittelen aloittamaan näistä. Jos olo on kuin tontulla tapaninpäivänä, on ihan turha kuvitella saavansa aikaan mitään. Tavoitteletpa sitten myyntiennätystä, listahittejä, nousujohteista uraa korporaatiomaailmassa, tai Porin pullantuoksuisimman kotiäidin titteliä, niin et jaksa tehdä hyviä päätöksiä jos et pidä huolta kropan hyvinvoinnista.
Mieliala
Ihminen ei ole yhtä kuin ajatuksensa. Välillä pää on aamulla täynnä negatiivista ja mustaa, vaikka olisi nukkunut hyvin. Huonolla mielellä tekee huonoja päätöksiä, vapaa tahto kun ei pidä pessimismistä!
Mielialaan vaikuttavia tekijöitä on kymmeniä. Tässä muutama:
- Parisuhde. Tämä on suurin hyvinvoinnin tai kärsimyksen lähde. Protip: suhteen kuuluu tuoda positiivisia juttuja elämään; jos kumppani on toksinen ja vetää sinua alas ylösnostamisen sijaan, eikä keskustelunkaan jälkeen ymmärrä asiantilan vakavuutta, etsi parempi puoliso (vaihtamalla voi parantua). Yksin eläminenkin on OK.
- Ihmissuhteet. Ympärillä olevien ihmisten vaikutus on suuri, jos kaveripiirisi tekee duunia ja menestyy, koet että sinunkin on pakko (hasarinki vetää sitten eri suuntaan).
- Sää, vuodenaika. Näille et voi mitään, eikä Suomeen vaeltaneille typerille esi-isillekään auta kiukutella. Lokakuulla ei voi muuta kuin kaivaa kirkasvalolampun esiin. Itsellä toimiva konsti on etätyöpätkä auringossa marraskuun haminoilla, sillä jaksaa helmikuun aurinkoisiin päiviin asti.
- Stressi. Tämä on osin geneettistä, osin käyttäytymistä. Kannattaa opetella rentoutumistekniikoita, jotta mieli pysyy edes semikirkkaana, kun visa on tapissa, tädillä on syöpä ja töissä joudut tekemään tuplatyöt kollegan sairasloman ajan (ilman lisäkorvausta, tietenkin).
Jos haluaa saada tuloksia, pitää pystyä tekemään mitä on päättänyt myös huonona päivänä. Silloin ei saa antaa mielialan vaikuttaa liikaa.
Asenteet ja ennakkoluulot
Omat sisäänrakennetut ajatusmallit voivat olla hyviä tai huonoja. Näitä on pakko tarkastella kriittisesti. Et saavuta sitä mitä olet päättänyt saavuttaa, jos lähtöoletuksesi ovat täysin virheellisiä. Et myöskään voi haluta järkeviä juttuja, jos luulet etteivät ne ole järkeviä!
Asenteet ja ennakkoluulot pohjautuvat kasvatukseesi, vanhempiisi ja kouluajan ystäviisi. Vanhempia ei voi valita, mutta heidän antamansa ajatusmallit ja asenteet voi hylätä. Samoin kannattaa kriittisesti pohtia ketä haluaa ystävikseen, koska ihminen on aina ystäviensä kaltainen.
Nämä ovat todella vaikeita taklattavia. Usein ihminen ei itsekään tiedosta niitä. Ainoa tapa on tutkia kriittisesti eri lailla ajattelevien ajatuksia.
- Ylisukupolvinen sosiaalinen köyhyys antaa jo äidinmaidossa väärän kuvan elämästä. Jos vanhemmat eivät koskaan käy työssä, vaan toimeentulo haetaan sossusta, niin miten lapsi voi edes ajatella työnteon olevan vaihtoehto? Kuinka voi haluta parempaa jos ei ole koskaan kuullut siitä?
- Rahaan liittyvät virheelliset asenteet sotkevat helposti koko elämäsi, ja vaikuttavat ketjussa ylöspäin mielialaan ja vireystilaan.
- Esimerkiksi jos ei yhtään mieti tulevaa, vaan elää hetkessä ”kun koskaan ei tiedä milloin kuolee” tai kieltäytyy säästämästä koska ”ei täältä kukaan saa mitään mukaansa”, tuomitsee tulevaisuuden minänsä ikuiseen pers’aukisuuteen.
- Jos kotona on sanottu, että kaikki laina on pahasta, jää asuntosijoitus vivuttamatta. Tai tankataan dieseliä 500€/kk vaikka tonnin pommia 10 vuotta uudemman sähköauton ja siihen sähköt saisi 400€/kk.
- Pahimmillaan lapsesta asti on kuullut että raha on pahasta tai ettei raha ole mitään todellista.
- Jääräpäiden ”on pärjättävä yksin ilman apua” -tyyppiset ideat johtavat aina ongelmiin, koska kukaan ei voi yksin hallita kaikkea. Siksi ovat muut ihmiset.
- Vanhakantaiset ”naisen paikka on kotona” asenteet tai rasistiset mielipiteet vievät myös takamatkalle.
- Parisuhteissa on älyttömästi tabuja: ”se tietäisi mitä haluan jos rakastaisi”, ”seksiä ei voi kalenteroida”, ”kaikista suhteista tulee tämmöisiä kun alkuhuuma haihtuu”,”ei se vaihtamalla parane”
- Perinteinen vasemmisto-oikeisto ajattelu politiikassa pakottaa toimimaan oman porukan tavalla kyseenalaistamatta sen järkevyyttä.
- Työstä pitää innostua, leppoistaminen ym. nykyajan harhaluulot ovat nekin hankalia. Työstä ei yleensä innostu niin pitkään kun siinä ei ole hyvä, joten aluksi pitää painaa duunia: muusa löytää luoksesi vasta kun olet työn touhussa. Samoin on turha kuvitella 4h työpäivän mahdollistavan kovaa elintasoa ainakaan ennen kuin olet todella hyvä siinä mitä teet, varsinkin uran alussa on pakko tehdä tuntejakin.
Hyvä konsti tunnistaa virheellisiä ajatusmalleja on tutkia mitä tekevät he, joilla on jo se, mitä haluat. Jos he tekevät jotain täysin intuitiosi ja tapojesi vastaista, kannattaa tutkia asiaa kriittisesti. Varsinkin loukkaavan tuntuiset väitteet kannattaa tutkia tarkoin!
Koulutustaso ja tieto
Koulutustason vaikutus on pienempi kuin asenteiden. Peruskoulun 5,5 keskiarvolla suorittanut tekijä pyyhkii pöytää asennevammaisella tekniikan tohtorilla vaikka silmät sidottuna.
Otsikossa on tarkoituksella sana tieto. Myös tieto pyyhkii papereilla pöytää. En käytä sanaa tutkinto, se kun ei kerro yhtään mitään osaamisesta ja siitä tietääkö ihminen mitä pitää tehdä.
Tiedolla en missään nimessä tarkoita uutisia. Vältä uutisten lukemista kuin ruttoa. Kuulet väkisin kaikesta tärkeästä, muu on pelkkää ajatuksia sotkevaa kohinaa.
Vapaa tahto tykkää tiedosta. Tieto auttaa siinä, ettei tahdo jotain mikä ei onnistu. Et voi 20-vuotiaana päättää, että hiihto ei olekaan oma laji, ja ryhtyä voimistelijaksi. Vaikka kuinka olisi lahjoja ja taipumusta, niin se juna meni jo!
Tieto auttaa päättämään minkälaisen yrityksen perustaa tai mitä lähtee myymään. Se auttaa päättämään onko investointi hyvä vai ei. Se auttaa päättämään, mistä tavasta kannattaa luopua ja mitä tapoja rakentaa.
Mitä on pakko tietää:
- Luku- ja kirjoitustaito. Opettele kirjoittamaan sujuvaa suomea. Kirjoitusvirheet antavat tyhmän vaikutelman, joten käytä oikolukua. Lue jotain järkevää päivittäin.
- Prosenttilaskut. Hakkaa päätäsi seinään kunnes tajuat nämä. Lue aluksi tämä blogi. Tutki mikä on korkoa korolle -ilmiö.
- Kansantaloustieteen perusteet. Tietämättömyys siitä mikä meitä ja taloutta ajaa on hämmentävää. Jopa kansanedustajille on epäselvää, että sitä mitä verotetaan saa vähemmän ja sitä mitä ei veroteta saa enemmän. Protip: varaudu ettet ikinä saa kummoista eläkettä
- Historia. Kaikki mitä tapahtuu on jo joskus tapahtunut. En yllättynyt Ukrainan sodasta, koska se on samaa imperialismista naapurien alueiden kahmimista, mitä Venäjä on harjoittanut siitä lähtien, kun he saivat karkotettua mongolivallan Moskovasta. Vaikka olisit inhonnut historiaa koulussa niin kuuntele jotain hyvää podia tai tutustu missä syklin vaiheessa Suomessa mennään.
- Psykologia. Jos et ole ikinä lukenut siitä miten pääkoppasi toimii (lukion yhtä pakollista kurssia ei lasketa), niin ota tämä jumalaisena väliintulona joka vaati tekemään sen heti (tämä kirjoitus ei riitä).
Geenit ja hedelmöittyminen
Geeniarpajaisissa sinulla on käynyt kohtuullisen hyvin, kun kerran tätä luet. Äidin keho nimittäin abortoi automaattisesti kehnoimmat yksilöt, ja vain parhaimmisto pääsee edes sikiövaiheeseen saakka (jopa neljännes hedelmöittyneistä munasoluista abortoituu ennen kuin äiti edes huomaa olleensa raskaana, yleensä kromosomivirheen seurauksena). Voit pitää itseäsi onnekkaana, onnittelut!🥳
…nooh, jos hedelmöityit narkkarin kohtuun, ei olo välttämättä tunnu onnelliselta, ainakaan jos raskausajan päihteidenkäyttö on aiheuttanut pysyviä vaurioita hermostoosi. Luokitellaanko tämä sitten synnynnäiseksi ominaisuudeksi vai kasvatuksesta johtuvaksi on samantekevää. Vanhempien vaikutus alkaa joka tapauksessa jo ennen syntymää.
Perimä vaikuttaa ajatteluumme ja toimintatapoihimme. Käsitys siitä vaikuttaako se enemmän kuin kasvatus ja ympäristö, vaihtelee tutkijasta ja mitattavista asioista riippuen. Tärkeää ei ole tietää kuinka paljon se, vaan lähinnä ymmärtää ihmisten olevan erilaisia jo syntyjään. Tärkeintä on ymmärtää, että geenit eivät silti ole este vaan hidaste.
Esimerkiksi pinnalla oleva ADHD on aivokemiallinen häiriö, josta kärsii alle 10% ihmisistä. Vastaavat oireet voi hankkia itselleen myös liiallisella kännykän käytöllä. Tällä yritän sanoa, että vaikka olisi hyvät geenit, voi omalla toiminnallaan aiheuttaa itselleen synnynnäistä häiriötä vastaavan tilan. Toisinpäin: kun hankit ympärillesi kannustavan kaveripiirin, kehität taitojasi ja grindaat vähän enemmän kuin on totuttu, pääset pidemmälle kuin huippugeenit saanut joka tuudittautuu siihen, että hän nyt vaan on synnynnäisesti lahjakas.
Jokaisella meistä on jotain genetiikan painolastia kannettavanaan, joillain enemmän ja joillain vähemmän. Emme ole kuitenkaan sama kuin geenimme, vaan voimme pyrkiä vaimentamaan huonon perimän vaikutuksen. Yksi pääsee sen suhteen helpommalla kuin joku toinen, joka joutuu tosissaan raatamaan vaikkapa masennustaipumuksensa selättääkseen. Ei, se ei ole reilua, mutta mitä sitten? Voit joko tehdä asialle jotain, tai jäädä ruikuttamaan karua kohtaloasi. Elät vain kerran, joten kannattaa ottaa kaikki irti siitä fyysis-psyykkisestä kokonaisuudesta, joka sinulle on annettu.
Kulttuuri
Sapolsky mainitsee kirjassaan kulttuurin vaikuttavan meihin vanhempiemme kautta. Kulttuuri vaikuttaa asioihin joita pidämme itsestäänselvyyksinä ja asiaan kuuluvina. Kulttuurin takia ajattelemme, että tiettyjä asioita kuuluu tehdä ja asioista kuuluu ajatella tietyllä tavalla.
Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevia itsestäänselvyyksiä ovat esimerkiksi:
- kannattaa käydä koulua
- pitää huolehtia heikommista
- puhutaan vain kun on asiaa
- pitää säästää, hankkia omistusasunto (on tyhmää maksaa muille!), ja välttää lainoja (paitsi asuntolainaa)
- naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia
- sisu
- ympäristö on tärkeä asia, ei saa roskata
- kotimainen ruoka on parempaa kuin ulkomainen
- on lottovoitto syntyä Suomeen
Jokaisessa näissä on tietysti näkemyseroja, esimerkiksi halutaanko tarjota sosiaaliturva vain suomalaisille vai kaikille laittomasti maassa olevat mukaanlukien. Samoin ympäristöasioissa yksi kokee tehneensä osansa kierrättäessään muovit, kun taas toinen potee maailmantuskaa ostaessaan uudet kengät, vaikka kulkee vain julkisilla, ei lennä, asuu nollaenergiatalossa ja on vegaani.
Kulttuuriin liittyvät asiat ovat yleensä pitkälle automatisoituja, eikä ihminen edes pohdi onko tekemisessä järkeä vai ei. Osa asioista onkin kiistämättä hyödyllisiä, esimerkiksi perusopetusta kaikille lapsille on hankalaa kritisoida (tämäkin onnistuu uskonnollisissa piireissä, kulttuurin vaikutusta toki sekin). Kaikkien kulttuurien kaikki oletukset kuitenkaan eivät automaattisesi ole hyviä.
Sapolsky ei kirjassaan uskalla käsitellä kulttuuria mainintaa pidemmälle. Ymmärrän täysin miksi, koska yksi oman kulttuurimme tabuja on 2000-luvulla ollut toisten kulttuurien kritisointi, kun monikulttuurisuus on nähty pelkästään positiivisena asiana. Vasta nyt uskalletaan edes puhua maahanmuuton ongelmista, mutta esimerkiksi islamin naiskuvaa kummasteleville väitetään edelleen, että esimerkiksi huntu on naisten oma valinta. Sori, mutta tässä kohdassa vapaata tahtoa ei oikeasti ole olemassa!
Sapolsky tyytyy kirjassaan surkuttelemaan vähemmistöjen syrjintää, mutta unohtaa sen toisen puolen, eli joidenkin vähemmistöjen loistavan menestyksen. Hauskasti Sapolsky unohtaa juuri oman ryhmänsä eli juutalaisten huikean yliedustuksen tieteessä, taiteessa ja taloudessa. Myös aasialaiset tuppaavat pärjäämään Euroopassa ja Amerikassa valtaväestöä paremmin.
En uskalla analysoida tulenarkaa aihetta tämän enempää, vaan tyydyn toteamaan, että omien arvojen ja ennakkoluulojen lisäksi kannattaa kyseenalaistaa oman kulttuurin tekemiset, mikäli oma viiteryhmä pärjää muita kehnommin. Tutkimalla miten parhaiten pärjäävät toimivat, pystyt tahtomaan parempia asioita itsellesi.
Miten nämä liittyivät vapaaseen tahtoon?
Kiitos listasta, mutta miten tämä liittyy vapaaseen tahtoon?
Liittyypä hyvinkin, sillä pitkä pohjustus on tarpeen jotta voit edes pintapuolisesti ymmärtää mitkä kaikki asiat vaikuttavat ajatteluusi ja sitä kautta päätöksiisi. Vapaa tahto tarvitsee tuekseen rehdin nykytila-analyysin, ainakin jos aikoo vapaan tahtonsa päätöksi viedä elämään vaikuttaviksi muutoksiksi.
Ensi kerralla esittelen mallin, jonka avulla pysty paremmin hyödyntämään vapaata tahtoa.