Myynnissä joutuu ottamaan säännöllisesti pataan. Kukaan ei ole niin hyvä, että saisi joka kerta kaupat, ainakin jos pitää saada enemmän kuin yksi tai kaksi toistoa. Epäonnistumisia ja virheitä voi onneksi hyödyntää opiksi vastaisen varalle, jolloin onnistumisprosentti väistämättä kasvaa. Tässä jutussa avaan pari mokaa kuluneelta vuodelta ja mitä niistä opin.

Unohdin palaverin

Varjelen keskittymistäni, joka katkaisee välillä pahastikin ajatukset, minkä vuoksi tietokoneeni ei piippaa tai näytä pop-uppeja mistäkään. Sähköpostitkin noudan vain manuaalisesti nappia painamalla, ettei uusi viesti varasta huomiota. Olen kieltänyt myös meidän myyjiä soittamasta minulle ennen puolta päivää, jotta pystyn keskittymään pakollisiin paperitöihin ilman häiriötä. Kun keskityn töihin, pidän puhelin kokonaan hiljaisena ja yleensä toisessa päässä huonetta.

Käytännössä on huonotkin puolensa. Välillä käy sitten niin, että työ imee puoleensa enkä huomaa ajan kulkua. Ei ole ihan kerta eikä kaksi, kun joku palaveri on yksinkertaisesti unohtunut. Vaikka olen aamulla 7:18 katsonut kalenteria, niin kymmenen maissa olen jo autuaasti unohtanut 10:30 etätapaamisen. Ja kun tietokoneessa ei ole ilmoituksia ja puhelin on äänettömällä, ei edes se muistutus auta. Ilmeisesti edes pelkkiä kalenterin kilinöitä ei saa päälle sallimatta myös turhaa mekkalaa.

Kerran kävi niin, että unohdin palaverin maanantaina aamulla. Sen jälkeen unohdin uudelleen sopimani palaverin maanantaina iltapäivällä. Potentiaalinen asiakas tuumasi, että antaa olla. En nyt oikein voi syyttääkään häntä epäuskosta.

Tästä oppineena laitoin jokaisesta tapaamisesta kolme hälytystä: 2 tuntia, tunti ja 10 minuuttia ennen tapaamista. Välillä menee hermot päällä tärisevän kännykän ilmoituksiin, mutta enpä ole missannut enää yhtäkään palaveria.

Tiukasti hopealle

Toisella kerralla sain linkkarista liidin, sovin nopeasti etätapaamisen ja kaikki meni nappiin. Huomasin, että olen vahvoilla, sillä asiakas nyökytteli tyytyväisenä koko palaverin, ja toisteli fraaseja ”kuulostaa tosi hyvältä”, “näin mekin ajateltiin”, ja “todella hyvä idea”.

Palaverin päätteeksi annoin arvion hinnasta, ja sekään ei pelottanut. Laitoin tarjouksen matkaan nopeasti. Sekin kuitattiin, että ”näyttää tosi hyvältä”.

Kun soitin tarjouksen perään, kaikki näytti edelleen tosi hyvältä. Sain kuulla, että “varmaankin päästään tekemään”.

No ei päästy. Hävisin kuitenkin melkein kaupan. Kun tiedustelin syytä, sain kuulla kilpailijalla olleen referenssi juuri samanlaisesta projektista ja siksi he valitsivat sen. Minullakin oli, mutten ollut jostain syystä laittanut sitä tarjoukseen, koska kävimme sen läpi palaverin aikana. Asiakas oli jo unohtanut sen.

Tämän jälkeen olen aina lisännyt parhaan mahdollisen referenssin tarjoukseen.